Tiistaina oli sitten se pitkään suunniteltu ja odotettu päivä, jolloin pääsimme ensimmäistä kertaa tutustumaan ravirataan Pekon kanssa.
Kaverini Anni oli tullut meille yöksi jo sunnuntai-iltana, ja olimme käyneet maanantaina ajamassa Pekon. Suunnitelmat yllättäen muuttuivat, ja menimmekin Killerin sijaan Hankasalmen raviradalle. Lähdimme tallille hakemaan Pekkoa klo 12 jälkeen. Suurin osa tavaroista oli jo pakattu edellisenä päivänä, joten nyt vain hoidimme ponin sekä laitoimme sille loimen ja pintelit matkan ajaksi, sekä lastasimme sen. Tämän jälkeen lähdimme ajamaan radalle. Matka kesti vajaan tunnin, joka on oikeastaan pisin aika mitä Pekko on matkustanut trailerissa tähän mennessä.
Matka sujui hyvin, mutta perille päästyämme ongelmia aiheutti se, kun poni stoppasikin katoksien eteen, eikä jostain syystä olisi suostunut menemään sinne. Pienen taistelun jälkeen saimmekin lopulta ponin oikeaan paikkaan ja aloimme varustamaan sitä. Varusteet olivat muuten samat kuin normaalistikin, mutta leveän ja nahkaisen ristirintaremmin tilalta käytin kapeaa ja siistimpää, nylonista rintaremmiä, sekä tietysti koppikset vaihtuivat kilpakärryihin. Varustaessa poni käyttäytyi ihan hyvin, paitsi suitsia laittaessa hieman sääti jotain.
Yllätyin kyllä positiivisesti siitä, kuinka hyvin Pekko loppujenlopuksi käyttäytyi sitten kun päästiin radalle. Olin kuvitellut, että se olisi säikkynyt vähän sitä sun tätä, tai muuten vain alkanut temppuilemaan. Kaikki sujui kuitenkin ihan hyvin. Ajoin kaksi ensimmäsitä kierrosta niin, että Anni istui varmuuden vuoksi kyydissä. Sen jälkeen ajoin itse yhden kierroksen, sitten Anni. ja sen jälkeen taas minä. Lopuksi Anni ajoi loppuverryttelyksi yhden kierroksen, jolloin istuin kyydissä. Pekko oli koko ajan todella laiskahko ja hieman vastahakoinen, eikä mennyt läheskään niin hyvin, kuin kotona. En tosin odottanutkaan, että se menisi täydellisesti, sillä tämä oli kuitenkin vasta meidän ensimmäinen kerta radalla, ja haimme tästä vain lisää kokemusta. Välillä saimme ponin kuitenkin menemään muutamia hieman reippaampiakin pätkiä.
Tämän jälkeen veimme ponin takaisin katoksille. Nyt saimme ponin helposti pilttuuseen, sillä menimme peruuttamalla, joka oli selvästi ponille mieluisampi tapa. Otimme varusteet pois, puimme loimen ja pintelit sekä lastasimme ponin traileriin. Tätä ennen myös harjasimme sitä, koska se oli hionnut ihan kiitettävästi. Nykyään se on taas alkanut hikoilemaan helpommin, joka johtuu varmasti sen paksusta talviturkista, joka kasvaa koko ajan entisestään. Sitten vielä söimme eväät, jonka jälkeen lähdimme viemään ponia takaisin tallille.
Olen kyllä tosi tyytyväinen Pekkoon, jälleen kerran! Syksyn aikana olisi tarkoitus käydä myös toisenkin kerran radalla, mutta mahdollisesti kaverin kanssa, mikäli se vain onnistuu. Ajattelin myös pikkuhiljaa jälleen lisätä lenkkien pituutta, sekä aloittaa liikuttamaan Pekkoa taas entistä enemmän, koska sille kasvoi keeesän aikana aikamoinen pallomaha, joka täytyisi saada pois :D
Olen siis tosiaan tehnyt blogille oman youtube-kanavan, jonka löytää sieltä nimellä Ajoponin vauhdissa. Jos kiinnostaa, niin käykääs ihmeessä tilaamassa, vaikkakin kaikki sinne tulevat videot laitankin myös blogiin. Menkää myös toki vierailemaan Annin uudelle Anni Auroora -kanavalle, jonka parilla videolla myös Pekko esiintyy! Eiliseltä otin noiden kuvien lisäksi myös muutamia videopätkiä, joista editoimani videon laitan nyt tähän alapuolelle: